Tekijä: Minna Salminen

Osallistuin ryhmäni yhtenä neuvottelijana Helsingin budjettineuvotteluihin, jotka käytiin tuttuun tapaan lokakuun lopussa. Neuvotteluissa oltiin aluksi aika kaukana toisistamme, josta kertoo pormestari Juhana Vartiaisen (kok) ehdotus budjetiksi ja valtuustossa 27.11. neuvottelutuloksen mukaisena hyväksytty lopputulos.

Mikä sitten saavutettiin? Palkkaohjelma jatkuu, jolla turvataan osaavan henkilöstön saaminen, pitäminen ja oikeudenmukainen palkitseminen. Lisäksi tuetaan Hekan ja Hason asunnoissa asuvia. Tavoitteena on, että lisäpanostus ja tulevaisuudessa alentuvat korkomenot näkyvät vuokrien ja vastikkeiden kohtuullistamisena. Helsingissä on voitava asua kaikilla tuloluokilla. Iso voitto oli se, että sote-palveluihin panostetaan. Helsinki ei ota käyttöön terveyskeskusmaksuja ja hoitoon pääsee jatkossa 14 vuorokaudessa. Kouluihin panostetaan, koska lapsissamme on tulevaisuus ja lapset ja nuoret myös ansaitsevat kunnolliset olosuhteet opintielleen.

Helsinki panostaa palveluihin merkittävästi, mutta se ei ole itsestään selvää, vaan vaatii poliittisia päätöksiä tuekseen. Meillä on merkittävästi kuntien keskiarvoa alempi kuntaveroprosentti. Palveluista, uusista liikennehankkeista ja kohtuuhintaisesta asumisesta on pidettävä huolta jatkossakin, koska Helsinki on meidän kaikkien tavallisten helsinkiläisten koti ja siellä sekä arjen että juhlan on toimittava.

Asumisen ja maankäytön ohjelma hyväksyttiin valtuuston kokouksessa 28.8. Puhuin itse asumisen ja maankäytön suunnitelman yhteydessä kaikkien Helsingistä, palveluista, lähiluonnosta ja siitä, että hallitus vaikeuttaa hyvän elämän edellytysten tarjoamista urakalla.

Lue koko puheenvuoro alta

Asumisen ja maankäytön ohjelma on sinänsä onnistunut, toteutus toki vasta näyttää miten onnistumme. On aivan olennaista, että Helsingissä rakennetaan tarpeeksi niin, että samalla julkinen liikenne palvelee kaikilla alueilla asuvia, asunnot ovat riittävän suuria ja valoisia ja asuinalueiden ympärillä on lähiluontoa. Asumisen on oltava hinnaltaan sellaista, että asunto on mahdollista hankkia Helsingistä jollain mallilla kaikilla tuloluokilla ja eri puolilta Helsinkiä. Näitä reunaehtoja tulee vaalia kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa.

Kuten olemme täällä jo kuulleet maan hallitus on vaikeuttanut ihan urakalla tavallisten ihmisten kohtuullisen asumisen ja elämisen edellytyksiä. Asumistukea leikataan, ARAa ajetaan alas, opiskelijoiden tilannetta heikennetään rajusti, asumisoikeusasuntotuotanto lakkautetaan. On vaikea ymmärtää, miten kukaan voi kiitellä näitä ratkaisuja, jotka tarkoittavat heikennyksiä helsinkiläisille ja osuvat pahasti esimerkiksi Helsingin omiin työntekijöihin.

Meillä on oltava keinot torjua eriarvoisuutta ja huolehtia asukkaiden monimuotoisuudesta. Tätä maan hallitus nyt horjuttaa. Ja näköjään osa myös täällä. Myös asunnottomuuden kitkemiseksi tulisi tehdä kaikki mahdollinen, mutta pahoin pelkään, että tilanne pahenee entisestään Helsingin pyrkimyksistä huolimatta.

Helsinki voi ja sen tulee olla viihtyisä ja toimiva kaupunki myös tulevaisuudessa. Rakentaminen muuttaa kaupunkia aina, ja mitä enemmän meitä täällä on, sen paremmin kaikki tulee suunnitella asuntojen tarkoituksenmukaiset vaatimukset huomioiden. On ymmärrettävää, että asukkaat suhtautuvat uusiin suunnitelmiin usein huolestuneita. Siksi on ensi arvoisen tärkeää, että suunnitelmat tehdään asukkaita kuunnellen ja osallistaen. AM ohjelmassa luvataan, että arvokkaimmat luontoalueet säästetään rakentamiselta ja merellisiä maisemia vaalitaan. Tämän ohessa eri lähiöissä on asukkaille tiettyjä tärkeitä luonto- tai viheralueita, joiden suhteen tulee lisätä ymmärrystä suunnittelun eri vaiheissa.

Lisäksi annetut lupaukset täytyy pitää. Jos uudelle alueelle luvataan asuntojen lisäksi julkisen liikenteen reittejä, ne tulee myös toteuttaa. Jos luvataan paikka nuorille, sitä ei voi viivyttää. Helsinki on samaan aikaan meidän nykyisten helsinkiläisten koti, mutta samalla monen uuden helsinkiläisen tuleva koti. Maankäyttöä ja asuntopolitiikkaa tuleekin tehdä aina ihmisiä varten.

Raitiolinja 13 aloitti tänään 12.8. aamuvarhaisella liikennöinnin Kalasataman ja Pasilan välillä. Helsingin kyky kasvaa ja kehittyä solmukohdissa niin, että linjat tuntuvat sopivan kuvaan, kuin olisivat siinä aina olleet, on minusta todella upeaa. ’

Kaupunkiliikenne Oy:n puheenjohtajana voin siis taas olla ylpeä meidän tekemisestä yhdessä HSL:n ja Helsingin kanssa. Huomenna ajelemme hallituksen kokouksen yhteydessä tämän upean uuden linjan.

Kaupunkiliikenne Oy

Vierailimme Kaupunkiliikenne Oy:n hallituksen kanssa myöhemmin syksyllä avattavalla Ruskeasuon varikolla. Varikkoa tarvitaan, koska kaupunki kasvaa ja raideliikenne sen mukana. Elokuussa avattava linja Kalasatamasta Pasilaan ja myöhemmin kantakaupungin ja Laajasalon yhdistävä yhteys Kruunuvuoren siltojen kautta tarvitsevat lisää raitiovaunuja ja vaunut tarvitsevat huoltoa ja säilytystä varten tiloja.

Erityistä tässä varikossa on se, että ratikkavarikon katolle tulee bussivarikko, joten kaupunkitila käytetään tässä erinomaisen tiiviisti. Muutenkin varikolle löytyi kaavoituksessa erinomainen sijainti Hakaniementien ja Mannerheimintien nurkasta.

Tänään Helsingin valtuustossa keskusteltiin mm. lapsista ja nuorista. Kaikki me haluamme, että lapsilla ja nuorilla on huomenna paremmin kuin tänään. Se vaatii arvovalintoja, mutta ennen kaikkea sitä, että panostuksia oikeasti tehdään. Jokaisella tulee olla välittäviä aikuisia lähellään ja oikeus turvalliseen koulunkäyntiin ja liikkumiseen kaikkialla Helsingissä.

Töölönlahden puiston kehittämissuunnitelman käsittelyn yhteydessä tein ponnen, jonka nojalla myös esteettömyys tulee huomioida. Ponsi meni kirkkaasti läpi, joten toivottavasti jatkossa myös liikuntarajoitteisilla, vanhemmilla ihmisillä tai muuten hitaasti kulkevilla, kuten myös muistisairailla on rohkeutta lähteä kävelemään puiston ympäri. Kaiteilla, valaistuksella ja eri korkuisilla kaikkia palvelevilla penkeillä tämä on mahdollista. Muutenkin tarvitaan toki nykyistä lisää viihtyisyyttä.

Kuvaan ehdin meidän valovoimaisen ryhmän puheenjohtajan Eve Heinäluoman kanssa kokouksen päätteeksi.

Vuosi on lopuillaan ja on aika kerrata sitä vähän. Poliittisesti vuosi jakautui tällä kertaa sopivasti kahtia, kun kuntavaalit siirtyivät huhtikuulta kesäkuulle. Koronan vuoksi kampanjaa pystyi tekemään ihmisiä kohdaten lähinnä muutaman viimeisen viikon. Helteessä jalkatyö oli virkistävä poikkeus ja äänestysaktiivisuuskaan ei kärsinyt mökkikaudesta. Demokratiamme kesti poikkeuksen hyvin. Vaalitulos vahvistettiin vähän ennen juhannusta ja ryhmät neuvottelivat paikkajaon Helsingissä valmiiksi jo heinäkuun alkuun mennessä. Valtuusto kokoontui Helsingissä jo 2.8., jolloin oma luottamuspaikkani HKL:n eli Helsingin liikenneliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajana vahvistettiin. Työni oli ehtinyt alkaa perehtymisellä jo heinäkuussa, mutta tartuimme kokousten rytmiin myös johtokuntana heti elokuun alussa.

HKL:n yksi isoimpia läpi vietäviä asioita oli yhtiöittäminen. Tutustuin kaikkiin aiempiin asiakirjoihin ja erilaisiin kantoihin heti, kun oma ryhmäni oli valinnan puheenjohtajan paikasta tehnyt. Palkkatyöstä pidetty loma meni mukavasti tietokoneella asiakirjojen parissa sekä puhelimessa ja tapaamisissa. Johtokunta kokoontui elo- ja syyskuun aikana varsinaisiin ja useisiin ylimääräisiin kokouksiin yhtiöittämisen vuoksi. Asioita punnittiin joka kantilta, eikä päätöstä yhtiöittämisestä tehty kiireellä tai puutteellisiin tietoihin nojaten, kuten on haluttu väittää. Lopulta omakin ryhmäni SDP asettui kokonaisuudessaan yhtiöittämisen taakse varsinkin liikenteen seudullisuuden ja sen kehittämisen mahdollistamisen vuoksi. Oli käynyt selväksi, ettei kuntayhtymämalli tule saamaan kannatusta naapurikunnista, emmekä kaikki sitä kannatteet Helsingissäkään, koska kuntayhtymien päätöksentekomallia ei voi varsinaisesti kutsua kaikilta osin onnistuneeksi. Saimme myös Espoon takaisin keskustelupöytään, jota ennen kanta yhteiselle yhtiölle oli ollut varsin kriittinen. Lopulta yhtiöittämisestä päätettiin syyskuun lopulla Helsingin valtuustossa. Vantaa päätti osallistumisestaan marraskuun lopussa.

Syksyn aikana johtokunta pähkäili yhtiöittämisen lisäksi varikkosuunnitelmaa ja uusia kalustohankintoja. Raitiotietä rakennetaan Helsinkiin seuraavan n. 10 vuoden aikana tuplasti nykyiseen määrään verrattuna. Uudet raiteet, ajettava kalusto ja huoltoa sekä säilytystä varten rakennettava varikkokapasiteetti on yhteensä yli miljardin arvoinen investointi. Helsinki on iso kaupunki ja tarvitsee kasvaakseen toimivaa joukkoliikennettä. HKL eli nykyinen Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy tuottaa tuon kaiken ja huolehtii metron ja ratikan ajamisesta. Seudun liikenteen suunnittelusta ja tilaamisesta vastaa Helsingin seudun liikenne HSL, joka on lakisääteinen kuntayhtymä. 

Luonteelleni tyypillisesti otin luottamustehtäväni hoitamisesta kaiken irti. Tapanani on perehtyä asioihin ja niiden eri kantoihin. Varikoille olen halunnut mennä tutustumaan, jotta tiedämme mistä päätämme. Henkilöstön kanssa olen keskustellut useaan otteeseen, koska yhtiöittäminen on aina iso kysymys. Tarkoitus on jatkaa Kaupunkiliikenne Oy:n hallituksessa perehtyvää ja asiallista otetta niin, että joukkoliikenne on Helsingissä maailman parasta, ja henkilöstö voi yhtiössä hyvin. Alku on ollut hyvä, saimme hallitukseen huipputyypit, joista muutamaa nimeä vielä odotetaan. On kunnia saada olla 1200 henkilöä työllistävän liikenneyhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Yhtiön aloittamisesta, omasta matkastani ja liikenteen uudistuksista kuulette ensi vuonna lisää. Nyt on kuitenkin syytä vähän hengähtää kerrattujen asioiden parissa ja astua uusiin haasteisiin sitten tammikuun alkupuolella 2022.