Kategoriat
Blogi

Parempia ruokahankintoja

Kommenttipuheenvuoroni Vastuullista ruokaa kuntiin – kuntapäättäjä -webinaarissa 5.5.2021

Kiitos mahdollisuudesta esittää SDP:n puolesta kommentti ja näkemyksiä tähän tärkeään tilaisuuteen.

Hankinnat, tavarat sekä elintarvikkeiden ostot on merkittävä osa julkisen sektorin palveluita ja niiden toimivuutta. Hallitus on linjannut ohjelmassaan nykyistä parempien ja vaikuttavampien hankintojen tekemisestä julkisella sektorilla. Olennaista on, että kunnat ovat tässä työssä mukana ja etsivät keskeisinä toimijoina esimerkiksi juuri ruokahankintoihin nykyistä parempia tapoja. Yksi keskeinen toimi liittyy hyvään markkinavuoropuheluun, jonka Suvi Haukiojakin nosti esille ja siihen kannustan kaikkia julkisten hankintojen parissa olevia.

Kotimaisesti tuotetun ja terveellisen ruuan osalta voimme varmasti kaikki jakaa yhteisen näkemyksen, että sitä tulisi olla enemmän päiväkotien ja koulujen ja muiden julkisesti järjestettyjen ruokailujen osana. Lähellä tuotettu ruoka on paitsi terveellistä, se on ekologista ja tuo Suomeen myös taloudellista hyvinvointia.

Osana hankintastrategiaa maa- ja metsätalousministeriölle on asetettu tavoite, jonka perusteella se edistää kestävää ruokajärjestelmää. Tätä tehdään tukemalla kuntia ja hankintayksiköitä ja yleisesti kehittämällä ruokapalvelujen hankintaosaamista ja -prosesseja. Ministeriö on mm. laatinut ohjeita vastuullisista elintarvikehankinnoista. Vastuulliset hankinnat ovat tärkeä osa kestävän kehityksen kokonaisuutta ja niillä toteutetaan myös hyviä ravitsemussuosituksia.

Julkisilla hankinnoilla voidaan ohjata oikein toteutettuna koko yhteiskuntaa. Koska julkisia hankintoja tehdään yhteisillä verovaroilla, tulee niiden olla aina oikein toteutettuja ja kestettävä avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatimukset. Yhä enemmän on tarvetta avata hankintaprosesseja itsessään, eli sitä, että on kilpailutettu oikein ja ostettu sitä, mitä on tavoiteltu.

Hyvä hankinta on kokonaistaloudellinen, ekologinen ja tukee kestävää kehitystä. Hallituksen ja ministeriöiden työllä voidaan toteuttaa vain osa hankintojen parantamisesta ja esimerkiksi kestävän ruuantuotannon tukeminen tapahtuu ennen kaikkea kuntapäättäjien toimesta.

Kaikille hankintaan osallistuville voidaan asettaa samat kestävään ruuantuotantoon liittyvät laatukriteerit. Näitä erilaisia kriteerejä maa- ja metsätalousministeriö on laatinut kaikkien hankintojen tueksi. Kriteerejä ovat mm. pellon hyvät viljelymenetelmät, luonnon monimuotoisuus, kasvien suojelu ja eläinten hyvinvointi. Yksi tärkeä linjaus on se, että elintarvikkeiden alkuperä on voitava jäljittää. Allekirjoitan Suvi Haukiojan näkemyksen, että vastuullisuus koostuu monista tekijöistä.

Periaatteena on oltava se, että kaikissa ruokahankinnoissa tavoitellaan korkeaa laatua ja kokonaistaloudellista sekä kokonaisvaltaista kestävyyttä. Tässä meidän on yksinkertaisesti vielä parannettava juoksua.

Kuntien tulisi heti uusien valtuustokausien alussa tarttua hankintojen haasteeseen ja parantaa käytettävissä olevilla keinoilla kotimaisen ja terveellisen ruuan käyttämistä omissa julkisissa ruokailuissaan.

Kiitos kaikille!

//muutoksia puhuttaessa, tallenne tulee katsottavaksi myöhemmin

Kategoriat
Blogi

Helsinki on neljän miljardin hankkija

Usein tavataan sanoa, että asiakas on kuningas. Aivan näin se ei kuitenkaan ole. Yksittäisten ihmisten on ostettava sitä, mitä kaupasta saa ja maksettava hinta, mikä hyllyn reunassa lukee. Harvalla on myöskään aikaa perehtyä kovin tarkasti vaikkapa tuotteiden valmistusprosessiin ja vaatia parempaa.

Isomman hankkijan neuvotteluvalta on kuitenkin suurempi. Helsingin kaupungin hankinnat vuonna 2019 olivat noin neljä miljardia euroa. Tällaisilla summilla liikutellaan jo suurempiakin markkinoita ja luodaan pienempiä. Helsinki jos joku on hankintojen kuningatar, jota kuunnellaan.

Neljä miljardia euroa on paljon, kun suhteutetaan siihen, että koko Helsingin kaupunkikonsernin menot olivat noin kuusi miljardia. Se kertoo myös siitä, miten kytkeytynyt kaupunki on alueen yrityksiin ja järjestöihin. Ne eivät ole vain veronmaksajia vaan hyötyvät verotuloista niin suoraan kuin vaikkapa infran, päiväkotien, koulujen ja sosiaali- sekä terveyspalvelujen luomien toimintaedellytysten kautta.

Helsingin hankinnoista on varsin helppo saada tietoa, sillä kaupungin yksittäiset hankinnat on pääosin tallennettu avoimesti Tutkihankintoja.fi –sivustolle. Esimerkiksi sote-hankintoihin käytettiin vuonna 2019 noin 1,4 miljardia euroa ja rakentamiseen puoli miljardia.

Tarkka tieto mahdollistaa hankintojen kehittämisen, kun on helppo jäljittää esimerkiksi potentiaaliset säästökohteet. Hankintoihin ei saa kuitenkaan suhtautua vain kuluerinä vaan jokainen hankinta tavallaan investointi, jolla voidaan ja pitää saada hintaansa suurempi hyöty.

Hankinnoista voi saada monenlaisia hyötyjä, mikä käy hyvin ilmi Helsingin kaupungin tuoreesta hankintastrategiasta. Isoja päätöksiä liittyy muun muassa energiamurrokseen, kun kaupungin tehtävänä on osaltaan varmistaa, että kodit lämpiävät jatkossa päästöttömästi ja myös yrityksille riittää energiaa.

Tulevaisuuden energiajärjestelmä tulee perustumaan pääasiassa hiilivapaaseen sähköön ja sillä tuotettuihin polttoaineisiin. Sitä varten Suomessa tullaan tarvitsemaan nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä päästötöntä sähköä jo tämän vuosikymmenen aikana. Helsingin kaupungin on hankinnoissaan varmistettava, että muutos tukee suomalaista elinkeinoelämää, sillä se on muun muassa energiayhtiönsä Helenin kautta iso peluri.

Toki tärkeitä valintoja tehdään muuallakin. Niin koulujen keittiöissä kuin rakennustyömailla. Helsingin on jatkossa paremmin varmistettava, että julkisivuduunarit saavat jatkossa reilua palkkaa tulivat he sitten Maunulasta tai Tallinnasta. Se onnistuu sulkemalla laiminlyönteihin osallistuneet yritykset pois kilpailutuksista jo etukäteen sekä asettamalla sopimusehtoja ja valvomalla niitä. Näin myös vastuulliset yritykset pärjäävät kilpailussa paremmin. Vastuullisia yrityksiä hyödyttää myös työntekijöiden oikeuksien varmistaminen koko hankintaketjussa esimerkiksi sertifikaattien ja auditointien avulla.

Meillä on paljon ihmisiä, joita voimme saada työhön kiinni hankintojen työllistämisehdolla. Se tarkoittaa, että kaupungin hankintoihin liittyy ehto esimerkiksi oppisopimuspaikkojen tarjoamisesta vaikeasti työllistettäville. Tästä mallista tulee parhaimmillaan myös säästöjä ja siksi Helsingin on tarkoitus selvittää ensi vuoden loppuun mennessä työllistämismahdollisuudet kaikissa yli 200 000 euron hankinnoissa.

Omasta puolestani haluan seurata kunnanvaltuustossa sitä, että kaupunki toteuttaa hyvää strategiaansa. Kuntalaisten rahat pitää käyttää huolella ja harkiten. Helsingin pitää olla vaativa asiakas.