Kategoriat
Blogi

Koronan vaikutukset otettava haltuun

Koronakriisi on vaikuttanut ihmisten elämään sekä yhteiskunnan ja kuntien toiminaan ja talouteen. Helsingin työttömyysaste oli elokuussa 2020 14,3 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 9,2 prosenttia. Lomautukset ja työttömyys kasvoivat ja avointen työpaikkojen määrä väheni erityisesti palvelu- ja myyntialoilla ja on vaikuttanut sitä kautta erityisesti nuoriin. Työpaikkoja on ollut vaikea löytää vastavalmistuneena ja myös valmistumisessa on havaittu viivästymistä harjoittelu- ja lopputyöpaikkojen puuttumisen vuoksi.

Koronakriisi heilautti merkittävästi muuttoliikkeitä. Helsinki on kasvanut melko tasaista tahtia ja väestömäärä kasvoi myös vuonna 2020, mutta sisäinen muuttoliike naapurikuntiin ja muualle Suomeen jäi tappiolle. Erityisesti poikkeusolojen aikana keväällä Helsinkiin ei muutettu. Työpaikkojen osalta vaikea tilanne ei mahdollistanut etenkään nuorten muuttoa Helsinkiin. Väestöennusteessa on paljon epävarmuutta, mutta oletus on, että vahva väkiluvun kasvu jatkuisi jo vuonna 2021 ja varsinkin sen jälkeen.

Koronaepidemian jatkuminen vaikeuttaa koko Suomen tilannetta. Työpaikkojen määrä on vähentynyt ja lomautettujen sekä työttömien määrä on kasvanut koko Suomessa. On erittäin tärkeää, että taloudelliset vaikutukset pystyttäisiin pitämään mahdollisimman pienenä. Tautimäärien voimakas rajoittaminen on sekä talouden, että inhimillisen näkökulman kannalta keskeistä.

Valtio on tukenut kuntia merkittävästi koronan vuoksi ja myös Helsinki on saanut rahoitusta toiminnan ylläpitämiseen. Kuntien verotuloissa on ollut alenemaa, mutta palvelujen tarve ei ole puolestaan vähentynyt samassa suhteessa, vaan päinvastoin. Arviona on, että palveluja tarvitaan etenkin lasten, nuorten ja perheiden palveluihin kasvavassa määrin. Rajoitukset aiheuttavat mielenterveydelle ja jaksamiselle haasteita. Näitä on korjattava viipymättä tarvittaessa palveluja lisäämällä ja kehittämällä. On todennäköistä, että pitkään jatkuneet rajoitukset tuovat palvelujen piiriin myös uusia ihmisiä, joiden jaksamiseen ja terveyteen poikkeukselliset ajat ovat tuoneet haasteita. Helsinki on myös erityinen kulttuurikaupunki, jonka puolesta kannan myös huolta koronaepidemian pitkittyessä.

On tärkeää, että Helsinki vahvistaa kohtuuhintaisten ja erikokoisten asuntojen saatavuutta, jotta Helsinki pystyy tarjoamaan kodin kaikissa elämänvaiheissa ja olosuhteissa. Luontoarvot ja toimivat liikennejärjestelyt on huomioitava päätöksenteossa. Lisäksi koronan jälkihoitoon on kuuluttava laaja palvelujen lisääminen ja kehittäminen niin, että mahdolliset sosiaaliset ja terveydelliset haitalliset seuraukset eivät jää pysyviksi. Nyt ei ole palveluista leikkaamisen aika vaan Helsingin on panostettava palvelujen saatavuuteen ja laatuun erityisellä tavalla tänä vuonna ja lähivuosina.

Mikäli Helsinki ei pystyisi tarjoamaan asumista ja palveluja kasvavalle joukolle, ei se pystyisi tarjoamaan sitä nykyisillekään helsinkiläisille. Jos kaikki muuttoliike yllättäen jäisikin pysyvästi ”väärän” suuntaiseksi, syntyisi Helsingin sisälle yhä kasvavaa eriarvoisuutta. Osa asuinalueista säilyttäisi arvonsa, mutta osa taantuisi väistämättä, kun asunnoille ei enää olisi samalla tavalla kysyntää ja palvelut lähtisivät samassa tahdissa. Työni puolesta olen nähnyt, miten väestöään menettävät kunnat ja kaupungit taistelevat palvelujen järjestämisen kanssa. Helsingin vetovoima takaa tasaisen kehityksen eri alueilla ja hyvät taloudelliset edellytykset mahdollisuuden yhä parempaan kaupunkipolitiikkaan. Helsingin talous on vahva, mutta sen edellytyksenä on työpaikkojen ja yritysten määrä sekä niiden tuomat verotulot ja näihin väestökehitys vaikuttaa suoraan.

Kategoriat
Blogi

Helsinki on erityinen

Valmistelimme valtiovarainministeriössä viime vuoden aikana ensimmäisen yhtenäisen kansallisen kaupunkistrategian. Sain olla mukana työssä, joka oli erittäin innostavaa, opettavaa ja myös silmiä avaava kokemus. Kaupunkistrategia on kaikkien kaupunkien strategia ja se valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä kaupunkien kanssa. Suomessa oli vuonna 2020 yhteensä 310 kuntaa. Näistä 107 käytti itsestään nimitystä kaupunki. Kuitenkin Suomen kuntien keskimääräinen koko on vajaa 18 000 asukasta ja mediaani kuntakoko on noin 6000 asukasta.

Kaupungeista 21 toimii tiiviinä C21-nimisenä verkostona. Suurimmat kaupungit ovat järjestyksessä Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio ja Pori, joista kuusi suurinta, eli ns. C6 toimii C21 tapaan verkostona ja tekee mm. edunvalvontaa näissä nimissä. Pienin kaupunki on Kaskinen, jossa oli viime vuonna 1246 asukasta. Myös esimerkiksi seutukaupungeilla, joita on n. 50 ja pienillä kaupungeilla on oma verkostonsa, jonka kautta ne ajavat asioita ja tekevät yhteistyötä.

Kaikkia kuntia säädellään tällä hetkellä samalla tavalla. Keskeinen kuntien toimintaa ohjaava laki on kuntalaki. Samat vastuut ja velvollisuudet koskevat siis kaiken kokoisia kuntia ja kaupunkeja. Myös kaikki lakisääteiset tehtävät ovat samoja. Kaikilla kunnilla on itsehallinto ja yleinen toimivalta, mikä tarkoittaa mm. sitä, että ne voivat järjestää myös ei-lakisääteisiä palveluja. Tällaisia palveluja on kaikista palveluista n. 20 %, ja niitä järjestävät käytännössä vain kaikkein isoimmat kaupungit. Lukuisat kunnat järjestävät palvelut yhdessä jonkun toisen kunnan kanssa yleensä kuntayhtymän kautta. Isot kaupungit, kuten Helsinki pärjää tässä itse.

On täysin selvää, että Helsinki on kuntien, mutta myös kaupunkien joukossa erityinen. Helsingin väkiluku on n. 650 000, kun seuraavaksi suurimman kaupungin Espoon väkiluku on n. 290 000. Tämä haastaa Helsingin päättäjiä erityisellä tavalla. Helsingin budjetti on koko konsernin tasolla, siis liikelaitokset mukaan lukien 5 miljardia euroa. Helsingin kaupungilla on n. 40 000 ihmistä töissä, eli se on myös kirkkaasti suurin työnantaja. Helsinkiin on ennen koronaa muuttanut vuosittain pelkästään nuoria 15-29-vuotiaita 23 000. Vaikka kaupunkien elinvoima on muihin kuntiin verrattuna usein korkeampaa, mikä tarkoittaa enemmän työpaikkoja ja toimeliaisuutta ja enemmän taloudellista kasvua, on haasteena pitää kaikki mukana. Helsinki on kuitenkin kansainvälinen ja samalla erilaisten alueiden ja niiden ominaispiirteiden kaupunki, johon selvästi edelleen halutaan muuttaa.

Helsingistä muutetaan paljon tietenkin myös muihin kuntiin, joten nettomuuttovoitto on ollut n. 5000 asukkaan luokkaa. Muuttoliike on Helsinginkin kokoluokassa haaste. Kasvavat kaupungit ovat kuitenkin koko maan elinehto, sillä ne luovat yrittäjyyttä ja työpaikkoja ihan omassa luokassaan. Ilmastonmuutoksen torjunnassa tiivis yhdyskuntarakenne ja toimiva julkinen liikenne ovat keskeisiä ratkaisevia tekijöitä. Helsingin asuntotuotantotavoitteen ja palvelurakenteen on pysyttävä koko ajan mukana kasvavan kaupungin tarpeissa.

Kevään kuntavaalikeskusteluja käytäessä toivon Helsingin erityispiirteiden huomioimista myös valtakunnan politiikassa, sillä se painii niin hyvässä, kuin erilaisissa haasteissa omassa luokassaan, mutta kannattelee monella tavalla koko kuntakenttää. Tämän myös kansallisen kaupunkistrategian rakentaminen osoitti. Helsingin päättäjillä on kokoluokassaan poikkeuksellinen kaupunki käsissään.