Vastailin pitkin kevättä vaalikoneisiin, joista merkittävimmät lisäsin myös tänne sivuilleni. Vaalikoneissa kysytään sekä arvoista, että varsinaisista kunnassa päätettävistä asioista. Vaalikoneen tekijät ovat kertoneet, että molemmilla on merkitystä, ja niin onkin! Kunnissa päätetään arvojen pohjalta, jossa tieto ja osaaminen ovat avainasemassa. Vaalikoneissa on kysytty veroista, palveluista, kasvisruuasta jne. Se, mikä niistä melkein kokonaan puuttui, on elinkeinopolitiikka, vaikka sillä on kunnalle suurta merkitystä. Sellainen kunta, jossa ei ole toimivaa elinkeinotoimintaa, ei voi olla hyvä ihmisille.
Tarvitsemme siis toimivaa elinkeinopolitiikkaa Helsinkiin. Helsinki tarjoaa asumista ja arkea oman kunnan asukkaille, meille kaikille helsikiläisille, mutta se on samalla koko Suomen moottori yhdessä muiden kaupunkien kanssa. Helsingin on panostettava yritysten hyvään toimintaympäristöön ja meidän on osattava houkutella tänne suomalaisten yritysten lisäksi kansainvälisiä investointeja. Yritysten sijoittuminen kaupunkeihin ei mielestäni ratkea yksittäisellä porkkanalla, vaan kokonaisuudella, jossa tonttipolitiikka, työntekijöiden osaaminen ja turvallinen sekä luotettava ympäristö ovat avainasemassa.
Vaalikoneissa on useissa vaaleissa kysytty pitääkö työpaikat laittaa ympäristökysymysten edelle, jos on pakko. Se, mistä meidän on pakko huolehtia on, että hyvinvointiyhteiskuntamme on elivoimainen nyt ja jatkossa. Ympäristökysymykset ja työpaikat eivät ole toisilleen vastakkaisia, vaan toimivaa elinkeinopolitiikkaa tehdään ympäristökysymykset huomioon ottaen. Uutta tekniikkaa syntyy, kun sille annetaan mahdollisuus ja osaaminen pidetään kunnossa. Investoinnit vihreään siirtymään tuovat Helsingille paljon uusia työpaikkoja, joten uusien kuntapäättäjien on oltava hereillä siinä, että tätä kehitystä ei jarruteta ja menetetä tilaisuuksia. Elinkeinopolitiikka on yksi keskeisistä alueista, joista kuntapäättäjiksi haluavilla pitää olla sanottavaa ja medialla kysyttävää.