verot – Minna Salminen

Vastailin pitkin kevättä vaalikoneisiin, joista merkittävimmät lisäsin myös tänne sivuilleni. Vaalikoneissa kysytään sekä arvoista, että varsinaisista kunnassa päätettävistä asioista. Vaalikoneen tekijät ovat kertoneet, että molemmilla on merkitystä, ja niin onkin! Kunnissa päätetään arvojen pohjalta, jossa tieto ja osaaminen ovat avainasemassa. Vaalikoneissa on kysytty veroista, palveluista, kasvisruuasta jne. Se, mikä niistä melkein kokonaan puuttui, on elinkeinopolitiikka, vaikka sillä on kunnalle suurta merkitystä. Sellainen kunta, jossa ei ole toimivaa elinkeinotoimintaa, ei voi olla hyvä ihmisille.

Tarvitsemme siis toimivaa elinkeinopolitiikkaa Helsinkiin. Helsinki tarjoaa asumista ja arkea oman kunnan asukkaille, meille kaikille helsikiläisille, mutta se on samalla koko Suomen moottori yhdessä muiden kaupunkien kanssa. Helsingin on panostettava yritysten hyvään toimintaympäristöön ja meidän on osattava houkutella tänne suomalaisten yritysten lisäksi kansainvälisiä investointeja. Yritysten sijoittuminen kaupunkeihin ei mielestäni ratkea yksittäisellä porkkanalla, vaan kokonaisuudella, jossa tonttipolitiikka, työntekijöiden osaaminen ja turvallinen sekä luotettava ympäristö ovat avainasemassa.

Vaalikoneissa on useissa vaaleissa kysytty pitääkö työpaikat laittaa ympäristökysymysten edelle, jos on pakko. Se, mistä meidän on pakko huolehtia on, että hyvinvointiyhteiskuntamme on elivoimainen nyt ja jatkossa. Ympäristökysymykset ja työpaikat eivät ole toisilleen vastakkaisia, vaan toimivaa elinkeinopolitiikkaa tehdään ympäristökysymykset huomioon ottaen. Uutta tekniikkaa syntyy, kun sille annetaan mahdollisuus ja osaaminen pidetään kunnossa. Investoinnit vihreään siirtymään tuovat Helsingille paljon uusia työpaikkoja, joten uusien kuntapäättäjien on oltava hereillä siinä, että tätä kehitystä ei jarruteta ja menetetä tilaisuuksia. Elinkeinopolitiikka on yksi keskeisistä alueista, joista kuntapäättäjiksi haluavilla pitää olla sanottavaa ja medialla kysyttävää.

Koronakriisi on vaikuttanut ihmisten elämään sekä yhteiskunnan ja kuntien toiminaan ja talouteen. Helsingin työttömyysaste oli elokuussa 2020 14,3 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 9,2 prosenttia. Lomautukset ja työttömyys kasvoivat ja avointen työpaikkojen määrä väheni erityisesti palvelu- ja myyntialoilla ja on vaikuttanut sitä kautta erityisesti nuoriin. Työpaikkoja on ollut vaikea löytää vastavalmistuneena ja myös valmistumisessa on havaittu viivästymistä harjoittelu- ja lopputyöpaikkojen puuttumisen vuoksi.

Koronakriisi heilautti merkittävästi muuttoliikkeitä. Helsinki on kasvanut melko tasaista tahtia ja väestömäärä kasvoi myös vuonna 2020, mutta sisäinen muuttoliike naapurikuntiin ja muualle Suomeen jäi tappiolle. Erityisesti poikkeusolojen aikana keväällä Helsinkiin ei muutettu. Työpaikkojen osalta vaikea tilanne ei mahdollistanut etenkään nuorten muuttoa Helsinkiin. Väestöennusteessa on paljon epävarmuutta, mutta oletus on, että vahva väkiluvun kasvu jatkuisi jo vuonna 2021 ja varsinkin sen jälkeen.

Koronaepidemian jatkuminen vaikeuttaa koko Suomen tilannetta. Työpaikkojen määrä on vähentynyt ja lomautettujen sekä työttömien määrä on kasvanut koko Suomessa. On erittäin tärkeää, että taloudelliset vaikutukset pystyttäisiin pitämään mahdollisimman pienenä. Tautimäärien voimakas rajoittaminen on sekä talouden, että inhimillisen näkökulman kannalta keskeistä.

Valtio on tukenut kuntia merkittävästi koronan vuoksi ja myös Helsinki on saanut rahoitusta toiminnan ylläpitämiseen. Kuntien verotuloissa on ollut alenemaa, mutta palvelujen tarve ei ole puolestaan vähentynyt samassa suhteessa, vaan päinvastoin. Arviona on, että palveluja tarvitaan etenkin lasten, nuorten ja perheiden palveluihin kasvavassa määrin. Rajoitukset aiheuttavat mielenterveydelle ja jaksamiselle haasteita. Näitä on korjattava viipymättä tarvittaessa palveluja lisäämällä ja kehittämällä. On todennäköistä, että pitkään jatkuneet rajoitukset tuovat palvelujen piiriin myös uusia ihmisiä, joiden jaksamiseen ja terveyteen poikkeukselliset ajat ovat tuoneet haasteita. Helsinki on myös erityinen kulttuurikaupunki, jonka puolesta kannan myös huolta koronaepidemian pitkittyessä.

On tärkeää, että Helsinki vahvistaa kohtuuhintaisten ja erikokoisten asuntojen saatavuutta, jotta Helsinki pystyy tarjoamaan kodin kaikissa elämänvaiheissa ja olosuhteissa. Luontoarvot ja toimivat liikennejärjestelyt on huomioitava päätöksenteossa. Lisäksi koronan jälkihoitoon on kuuluttava laaja palvelujen lisääminen ja kehittäminen niin, että mahdolliset sosiaaliset ja terveydelliset haitalliset seuraukset eivät jää pysyviksi. Nyt ei ole palveluista leikkaamisen aika vaan Helsingin on panostettava palvelujen saatavuuteen ja laatuun erityisellä tavalla tänä vuonna ja lähivuosina.

Mikäli Helsinki ei pystyisi tarjoamaan asumista ja palveluja kasvavalle joukolle, ei se pystyisi tarjoamaan sitä nykyisillekään helsinkiläisille. Jos kaikki muuttoliike yllättäen jäisikin pysyvästi ”väärän” suuntaiseksi, syntyisi Helsingin sisälle yhä kasvavaa eriarvoisuutta. Osa asuinalueista säilyttäisi arvonsa, mutta osa taantuisi väistämättä, kun asunnoille ei enää olisi samalla tavalla kysyntää ja palvelut lähtisivät samassa tahdissa. Työni puolesta olen nähnyt, miten väestöään menettävät kunnat ja kaupungit taistelevat palvelujen järjestämisen kanssa. Helsingin vetovoima takaa tasaisen kehityksen eri alueilla ja hyvät taloudelliset edellytykset mahdollisuuden yhä parempaan kaupunkipolitiikkaan. Helsingin talous on vahva, mutta sen edellytyksenä on työpaikkojen ja yritysten määrä sekä niiden tuomat verotulot ja näihin väestökehitys vaikuttaa suoraan.