HKL liikuttaa ensi vuonna Kaupunkiliikenneyhtiön nimissä
Vuosi on lopuillaan ja on aika kerrata sitä vähän. Poliittisesti vuosi jakautui tällä kertaa sopivasti kahtia, kun kuntavaalit siirtyivät huhtikuulta kesäkuulle. Koronan vuoksi kampanjaa pystyi tekemään ihmisiä kohdaten lähinnä muutaman viimeisen viikon. Helteessä jalkatyö oli virkistävä poikkeus ja äänestysaktiivisuuskaan ei kärsinyt mökkikaudesta. Demokratiamme kesti poikkeuksen hyvin. Vaalitulos vahvistettiin vähän ennen juhannusta ja ryhmät neuvottelivat paikkajaon Helsingissä valmiiksi jo heinäkuun alkuun mennessä. Valtuusto kokoontui Helsingissä jo 2.8., jolloin oma luottamuspaikkani HKL:n eli Helsingin liikenneliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajana vahvistettiin. Työni oli ehtinyt alkaa perehtymisellä jo heinäkuussa, mutta tartuimme kokousten rytmiin myös johtokuntana heti elokuun alussa.
HKL:n yksi isoimpia läpi vietäviä asioita oli yhtiöittäminen. Tutustuin kaikkiin aiempiin asiakirjoihin ja erilaisiin kantoihin heti, kun oma ryhmäni oli valinnan puheenjohtajan paikasta tehnyt. Palkkatyöstä pidetty loma meni mukavasti tietokoneella asiakirjojen parissa sekä puhelimessa ja tapaamisissa. Johtokunta kokoontui elo- ja syyskuun aikana varsinaisiin ja useisiin ylimääräisiin kokouksiin yhtiöittämisen vuoksi. Asioita punnittiin joka kantilta, eikä päätöstä yhtiöittämisestä tehty kiireellä tai puutteellisiin tietoihin nojaten, kuten on haluttu väittää. Lopulta omakin ryhmäni SDP asettui kokonaisuudessaan yhtiöittämisen taakse varsinkin liikenteen seudullisuuden ja sen kehittämisen mahdollistamisen vuoksi. Oli käynyt selväksi, ettei kuntayhtymämalli tule saamaan kannatusta naapurikunnista, emmekä kaikki sitä kannatteet Helsingissäkään, koska kuntayhtymien päätöksentekomallia ei voi varsinaisesti kutsua kaikilta osin onnistuneeksi. Saimme myös Espoon takaisin keskustelupöytään, jota ennen kanta yhteiselle yhtiölle oli ollut varsin kriittinen. Lopulta yhtiöittämisestä päätettiin syyskuun lopulla Helsingin valtuustossa. Vantaa päätti osallistumisestaan marraskuun lopussa.
Syksyn aikana johtokunta pähkäili yhtiöittämisen lisäksi varikkosuunnitelmaa ja uusia kalustohankintoja. Raitiotietä rakennetaan Helsinkiin seuraavan n. 10 vuoden aikana tuplasti nykyiseen määrään verrattuna. Uudet raiteet, ajettava kalusto ja huoltoa sekä säilytystä varten rakennettava varikkokapasiteetti on yhteensä yli miljardin arvoinen investointi. Helsinki on iso kaupunki ja tarvitsee kasvaakseen toimivaa joukkoliikennettä. HKL eli nykyinen Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy tuottaa tuon kaiken ja huolehtii metron ja ratikan ajamisesta. Seudun liikenteen suunnittelusta ja tilaamisesta vastaa Helsingin seudun liikenne HSL, joka on lakisääteinen kuntayhtymä.
Luonteelleni tyypillisesti otin luottamustehtäväni hoitamisesta kaiken irti. Tapanani on perehtyä asioihin ja niiden eri kantoihin. Varikoille olen halunnut mennä tutustumaan, jotta tiedämme mistä päätämme. Henkilöstön kanssa olen keskustellut useaan otteeseen, koska yhtiöittäminen on aina iso kysymys. Tarkoitus on jatkaa Kaupunkiliikenne Oy:n hallituksessa perehtyvää ja asiallista otetta niin, että joukkoliikenne on Helsingissä maailman parasta, ja henkilöstö voi yhtiössä hyvin. Alku on ollut hyvä, saimme hallitukseen huipputyypit, joista muutamaa nimeä vielä odotetaan. On kunnia saada olla 1200 henkilöä työllistävän liikenneyhtiön hallituksen puheenjohtaja.
Yhtiön aloittamisesta, omasta matkastani ja liikenteen uudistuksista kuulette ensi vuonna lisää. Nyt on kuitenkin syytä vähän hengähtää kerrattujen asioiden parissa ja astua uusiin haasteisiin sitten tammikuun alkupuolella 2022.
Tavoitteena tasa-arvoinen Helsinki
Keskustelemme Helsingin kehittämisestä Keskuspuistossa!
Kestävä Helsinki rakennetaan ja korjataan yhdessä
Helsinki kasvaa ja kaupunkilaisten tarpeet muuttuvat. Rakentamisessa ja ylläpitämisessä tulee huomioida laatu, saavutettavuus ja hinta. Hintaa painetaan alas rakentamalla riittävästi ja laatua ylläpidetään valvomalla ja vaatimalla tiettyä tasoa. Rakentaminen Helsingissä tulee tehdä riittävän tiiviisti viheralueita kunnioittaen. Uusi asumisen ja maankäytön ohjelma ohjaa rakentamista puoliksi uusille alueille ja puoliksi nykyisiä alueita tiivistäen. Pidän tätä hyvänä lähtökohtana. Nykyisen rakennuskannan ja infran korjaamisen tulee samalla olla agendalla kaikilla alueilla.
Asumisen hinta on yksi elinvoimaisen kaupungin kompastuskiviä. Helsingissä on voitava asua yksin, kaksin, pienen tai ison perheen kanssa. Kasvava määrä uusperheitä ja monimuotoisia perheitä on huomioitava myös. Eri-ikäisten lasten kanssa huoneiden määrä ratkaisee usein asumisen toimivuutta. Tavoitteeni on, että Helsinki mahdollistaa asumisen kaikissa elämänvaiheissa ja -tilanteissa. Se tarkoittaa sitä, että asuntoja rakennetaan riittävästi kaikissa kokoluokissa. Myös muunneltavuutta olisi selvitettävä ja edistettävä.
Meidän on huomoitava asuinalueiden kehittämisessä aina se, että niistä tulee tasapainoisia. Esimerkiksi oma asuinalueeni Maunula on rakennettu mallikkaasti niin, että sieltä löytyy omistus-, vuokra- ja hitas-asuntoja. Alueella on säilytetty vanhaa ja rakennettu uutta. Kirjaston, työväenopiston ja nuorisotalon yhdistelmä on upea osoitus julkisen rakentamisen ja julkisten palvelujen kokonaisuudesta.
Tasa-arvoinen Helsinki kuuluu kaikille
Helsinki on vahva ja vauras kaupunki, jonka tulee näkyä palveluissa ja ihmisten arjessa. Polittisilla päätöksillä voidaan vahvistaa Helsingin tasa-arvoa niin ihmisten, kuin alueiden välillä.
Koronakriisi on osoittanut, miten tärkeitä toimivat julkiset palvelut ovat. Helsingillä on laaja oma palveluntuotanto, jota vahvistetaan järjestöjen ja yksityisen sektorin osaamisella ja palveluilla. Hyvin toimiva julkinen liikenne, sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatus, koulutus, infra ja toimiva hallinto takaavat sen, että jokainen tulee kohdelluksi palvelujen käyttäjänä tasa-arvoisesti. Erilaisia lähtökohtia tulee tasoittaa. Se tarkoittaa esimerkiksi lisäpanostuksia koulutukseen alueille, joissa on muita enemmän tippumisen riskiä.
Kaikkien ihmisten välinen tasa-arvo ei saa olla vain tavoitteita tai lauseita, vaan aidon tasa-arvon rakentaminen vaatii tekoja. Niitä tehdään kaupungin päätöksenteossa monin tavoin. Päiväkoti- ja koulupaikkoja tulee löytyä joka puolelta Helsinkiä. Tarvittaessa on korjattava ja rakennettava lisää, sekä palkattava henkilöstöä. Myös toisen asteen koulutusta tulee sijoittaa tasaisesti, jotta nuorillamme on mahdollisuus valita vapaasti oppilaitoksensa ja vaikuttaa sitä kautta tulevaisuuteensa.
Alueiden sosiaali- ja terveyspalvelut täytyy saattaa kaikkialla samalle viivalle. Nyt hoitoon pääsyssä on aivan liian suuria alueellisia eroja varsinkin kiireettömän hoidon osalta.
Miksi olen ehdolla?
Haluan osaltani olla rakentamassa tasa-arvoista pääkaupunkia. Olen oman arkeni lisäksi työssäni nähnyt ja oppinut, miten tärkeitä kunnalliset palvelut ovat toimivan ja yhdenvertaisen elämisen varmistajana. Kunnan talous ja hallinto ovat myös toimivan kaupungin perusta. Tarkastuslautakunnan jäsenenä olen tutustunut koko Helsingin kaupungin toimintaan.
Olen ehdolla siksi, että kuntavaaleissa ja kunnan valtuustossa ratkaistaan meitä kaikkia lähimpänä olevat asiat. Kunnat huolehtivat kansalaisten sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisesta palveluja tarjoamalla ja huolehtimalla hyvästä hallinnosta. Nämä sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet tarkoittavat sitä, että kaikilla on oikeus tarvitsemaansa hoivaan ja terveydenhoitoon, varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja oppimiseen ja tämä kaikki on tarjottava turvallisesti ja tasapuolisesti.
Olen Helsingin Demarinaisten puheenjohtajana tutustunut eri ikäisten ja erilaisten ihmisten välisiin tasa-arvoa edistäviin tai toisaalta estäviin rakenteisiin. Tällaisia rakenteita on esimerkiksi työnhaussa, jossa vieraskielinen nimi tai ikä vaikuttavat asenteisiin ja kaupunkisuunnittelussa, jossa mm. valaistuksen puuttuminen kävelyreiteillä lisää turvattomuutta. Lähipalvelujen puuttuminen puolestaan estää osallistumista. Asioita on muutettava, jotta voimme kaikki elää turvallisesti ja samanarvoisesti Helsingissä.
Löydät lisää osaamisestani ja tavoitteistani ylhäällä olevasta valikosta.
Uusin blogi
- 437 kertaa kiitos!Vaalien tulos on laskettu ja ennen tarkistusta äänimääräni nousi hienoon lopputulokseen yhteensä 437 ääntä. Vaalitulos vahvistetaan keskiviikkona. Olen tästä tuloksesta kiitollinen ja otettu ja lupaan olla luottamuksen arvoinen. Kyseisellä äänimäärällä sain paikan varavaltuutettuna ja lähden […]