Helsingin tulee olla tasa-arvoinen kaikille

Kestävä Helsinki rakennetaan ja korjataan yhdessä
Helsinki kasvaa ja kaupunkilaisten tarpeet muuttuvat. Rakentamisessa ja ylläpitämisessä tulee huomioida laatu, saavutettavuus ja hinta. Hintaa painetaan alas rakentamalla riittävästi ja laatua ylläpidetään valvomalla ja vaatimalla tiettyä tasoa. Rakentaminen Helsingissä tulee tehdä riittävän tiiviisti viheralueita kunnioittaen. Lähiluontoa tulee säästää ja Keskuspuistoon ei saa rakentaa mitään. Asumisen ja maankäytön ohjelma ohjaa rakentamista sekä uusille alueille että nykyisiä alueita tiivistäen. Nykyisen rakennuskannan ja vesi- ja viemäriputkien sekä muun infran korjaamisen tulee samalla toteutua Helsingin kaikilla alueilla.
Asumisen hinta on yksi elinvoimaisen kaupungin kompastuskiviä. Helsingissä on voitava asua yksin, kaksin, pienen tai ison perheen kanssa. Kasvava määrä uusperheitä ja monimuotoisia perheitä on huomioitava myös. Eri-ikäisten lasten kanssa huoneiden määrä ratkaisee usein asumisen toimivuutta. Tavoitteeni on, että Helsinki mahdollistaa asumisen kaikissa elämänvaiheissa ja -tilanteissa. Se tarkoittaa sitä, että asuntoja rakennetaan riittävästi kaikissa kokoluokissa. Myös muunneltavuutta olisi selvitettävä ja edistettävä.
Meidän on huomoitava asuinalueiden kehittämisessä aina se, että niistä tulee tasapainoisia. Esimerkiksi oma asuinalueeni Maunula on rakennettu mallikkaasti niin, että sieltä löytyy omistus-, vuokra- ja hitas-asuntoja. Alueella on säilytetty vanhaa ja rakennettu uutta. Kirjaston, työväenopiston ja nuorisotalon yhdistelmä on upea osoitus julkisen rakentamisen ja julkisten palvelujen kokonaisuudesta.
Tasa-arvoinen Helsinki kuuluu kaikille
Helsinki on vahva ja vauras kaupunki, jonka tulee näkyä palveluissa ja ihmisten arjessa. Polittisilla päätöksillä voidaan vahvistaa Helsingin tasa-arvoa niin ihmisten, kuin alueiden välillä.
Viiden vuoden takaisin koronakriisi viimen osoitti, miten tärkeitä toimivat julkiset palvelut ovat. Helsingillä on laaja oma palveluntuotanto, jota vahvistetaan järjestöjen ja yksityisen sektorin osaamisella ja palveluilla. Hyvin toimiva julkinen liikenne, sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatus, koulutus, infrastruktuuri (viemärit, käyttövesi, energia) ja toimiva hallinto takaavat sen, että jokainen tulee kohdelluksi palvelujen käyttäjänä tasa-arvoisesti. Erilaisia lähtökohtia tulee tasoittaa. Se tarkoittaa esimerkiksi lisäpanostuksia koulutukseen alueille, joissa on muita enemmän tippumisen riskiä.
Kaikkien ihmisten välinen tasa-arvo ei saa olla vain tavoitteita tai lauseita, vaan aidon tasa-arvon rakentaminen vaatii tekoja. Niitä tehdään kaupungin päätöksenteossa monin tavoin. Päiväkoti- ja koulupaikkoja tulee löytyä joka puolelta Helsinkiä. Tarvittaessa on korjattava ja rakennettava lisää, sekä palkattava henkilöstöä. Myös toisen asteen koulutusta tulee sijoittaa tasaisesti, jotta nuorillamme on mahdollisuus valita vapaasti oppilaitoksensa ja vaikuttaa sitä kautta tulevaisuuteensa.
Alueiden sosiaali- ja terveyspalvelut täytyy saattaa kaikkialla samalle viivalle. Nyt hoitoon pääsyssä on aivan liian suuria alueellisia eroja varsinkin kiireettömän hoidon osalta. Lähipalveluita tulee selvittää, eikä kaikkea siirtää isojen keskusten alle.
Miksi olen mukana politiikassa?
Olen ollut aktiivisella työlläni rakentamassa tasa-arvoista Helsinkiä jo useamman vuoden ajan erilaisissa luottamustehtävissä. Kaikille kuntalaisille hyvän Helsingin ylläpitäminen vaatii vahvaa panostusta ja osallistumista. Olen vakuuttunut, että oma osaamiseni, palo yhteisiin asioihin ja SDP:n ryhmä kokonaisuutena on parasta vastavoimaa kokoomuksen johtamalle politiikalle Helsingissä. Helsinki kuuluu meille kaikille, ja haluan olla mukana päättämässä entistä paremmista palveluista ja tasa-arvoisesta Helsingin kehittämisestä.
Olen SDP:n 2. varavaltuutettu ja valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja sekä jäsen kasvatus- ja koulutuslautakunnassa.
Uusin blogi
- Helsingin talous kestää palvelut ja investoinnitHelsingin tilinpäätös esitetään tänään maanantaina kaupunginhallituksesta valtuuston hyväksyttäväksi. Tilinpäätös näyttää niin Helsingin oman talouden, kuin koko konsernin osalta ylijäämäiseltä. Kaupungin kassaan jää yli 300 miljoonaa euroa plussaa. Kaupungilla on lainaakin erittäin maltillisesti. Toki kaupungin yhtiöissä… Lue lisää: Helsingin talous kestää palvelut ja investoinnit
