Usein tavataan sanoa, että asiakas on kuningas. Aivan näin se ei kuitenkaan ole. Yksittäisten ihmisten on ostettava sitä, mitä kaupasta saa ja maksettava hinta, mikä hyllyn reunassa lukee. Harvalla on myöskään aikaa perehtyä kovin tarkasti vaikkapa tuotteiden valmistusprosessiin ja vaatia parempaa.
Isomman hankkijan neuvotteluvalta on kuitenkin suurempi. Helsingin kaupungin hankinnat vuonna 2019 olivat noin neljä miljardia euroa. Tällaisilla summilla liikutellaan jo suurempiakin markkinoita ja luodaan pienempiä. Helsinki jos joku on hankintojen kuningatar, jota kuunnellaan.
Neljä miljardia euroa on paljon, kun suhteutetaan siihen, että koko Helsingin kaupunkikonsernin menot olivat noin kuusi miljardia. Se kertoo myös siitä, miten kytkeytynyt kaupunki on alueen yrityksiin ja järjestöihin. Ne eivät ole vain veronmaksajia vaan hyötyvät verotuloista niin suoraan kuin vaikkapa infran, päiväkotien, koulujen ja sosiaali- sekä terveyspalvelujen luomien toimintaedellytysten kautta.
Helsingin hankinnoista on varsin helppo saada tietoa, sillä kaupungin yksittäiset hankinnat on pääosin tallennettu avoimesti Tutkihankintoja.fi –sivustolle. Esimerkiksi sote-hankintoihin käytettiin vuonna 2019 noin 1,4 miljardia euroa ja rakentamiseen puoli miljardia.
Tarkka tieto mahdollistaa hankintojen kehittämisen, kun on helppo jäljittää esimerkiksi potentiaaliset säästökohteet. Hankintoihin ei saa kuitenkaan suhtautua vain kuluerinä vaan jokainen hankinta tavallaan investointi, jolla voidaan ja pitää saada hintaansa suurempi hyöty.
Hankinnoista voi saada monenlaisia hyötyjä, mikä käy hyvin ilmi Helsingin kaupungin tuoreesta hankintastrategiasta. Isoja päätöksiä liittyy muun muassa energiamurrokseen, kun kaupungin tehtävänä on osaltaan varmistaa, että kodit lämpiävät jatkossa päästöttömästi ja myös yrityksille riittää energiaa.
Tulevaisuuden energiajärjestelmä tulee perustumaan pääasiassa hiilivapaaseen sähköön ja sillä tuotettuihin polttoaineisiin. Sitä varten Suomessa tullaan tarvitsemaan nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä päästötöntä sähköä jo tämän vuosikymmenen aikana. Helsingin kaupungin on hankinnoissaan varmistettava, että muutos tukee suomalaista elinkeinoelämää, sillä se on muun muassa energiayhtiönsä Helenin kautta iso peluri.
Toki tärkeitä valintoja tehdään muuallakin. Niin koulujen keittiöissä kuin rakennustyömailla. Helsingin on jatkossa paremmin varmistettava, että julkisivuduunarit saavat jatkossa reilua palkkaa tulivat he sitten Maunulasta tai Tallinnasta. Se onnistuu sulkemalla laiminlyönteihin osallistuneet yritykset pois kilpailutuksista jo etukäteen sekä asettamalla sopimusehtoja ja valvomalla niitä. Näin myös vastuulliset yritykset pärjäävät kilpailussa paremmin. Vastuullisia yrityksiä hyödyttää myös työntekijöiden oikeuksien varmistaminen koko hankintaketjussa esimerkiksi sertifikaattien ja auditointien avulla.
Meillä on paljon ihmisiä, joita voimme saada työhön kiinni hankintojen työllistämisehdolla. Se tarkoittaa, että kaupungin hankintoihin liittyy ehto esimerkiksi oppisopimuspaikkojen tarjoamisesta vaikeasti työllistettäville. Tästä mallista tulee parhaimmillaan myös säästöjä ja siksi Helsingin on tarkoitus selvittää ensi vuoden loppuun mennessä työllistämismahdollisuudet kaikissa yli 200 000 euron hankinnoissa.
Omasta puolestani haluan seurata kunnanvaltuustossa sitä, että kaupunki toteuttaa hyvää strategiaansa. Kuntalaisten rahat pitää käyttää huolella ja harkiten. Helsingin pitää olla vaativa asiakas.