Tiivistän tähän blogiin 10 kohdan listan, joka tekee Helsingistä paremman.
Helsingin valtuustossa tai sen alaisissa lautakunnissa on pystyttävä päättämään laajasti koko kaupungin kaikista asioista. Valtuustossa siis todella päätetään meidän kuntalaisten kannalta keskeisistä asioista, jotka sitten rahoitetaan kuntalaisilta kerättävinä veroina, maksutuloina ja lainalla. Päätöksenteossa on tärkeää, että valtuutettu tietää asiasta vähintään jotain, osaa ottaa siitä selvää, kuuntelee asukkaita ja lopulta tekee päätöksen, jota viime kädessä ohjaa valtuutetun oma arvomaailma. Äänestämällä voit vaikuttaa.
Kaupungin talous on kaiken perusta ja siitä on pidettävä huolta. Helsinkiä ei kuitenkaan talouden näkökulmasta uhkaa juuri nyt mikään. Taseemme on Suomen vahvin, lainamäärä Suomen pienimpien joukossa / asukas ja ylijäämää on kertynyt useana vuonna. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö tilanne voisi muuttua ja se muuttuukin, jos asukasmäärä kääntyy laskuun, mutta keskityn tässä avaamaan muita tavoitteitani. Näen että, kun huolehditaan tästä listasta, asukasmäärämme kasvaa jatkossakin ja talous pysyy vahvana.
- Palvelut kuntoon
- Alueiden kehittäminen tasapuolisesti
- Koronan jälkilasku kaupungin taseesta, ei lapsilta ja nuorilta
- Lähipäiväkotiperiaate toimivaksi
- Koulujen resurssit ja korjaukset kuntoon
- Ikäihmisille lisää ympärivuorokautisen hoivan paikkoja ja kotihoito kuntoon
- Henkilöstöohjelma, jossa korjataan työolot ja palkat
- Julkinen liikenne aidosti toimivaksi
- Asumisen hintaa kohtuulliseksi
- Työvoimapalvelut työttömiä palvelevaksi kokonaisuudeksi
Helsingissä on varaa huolehtia palvelujen laadusta ja saatavuudesta. Liian usein kuulee, että ei pääse lääkäriin tai kouluissa ei ole välineitä kaikille. Yksi keskeinen liian usein laiminlyöty palvelu on siivous. Tässä Helsingin on ryhdistäydyttävä. Jos ostopalvelu ei toimi, se pitää korjata tai ottaa omaksi työksi. Jos yritetään ostaa halvalla hyvää, se harvoin onnistuu.
Alueiden kehittämisen tulee olla tasa-arvoista. Miksi jokaisen tulisi välittää Helsingin alueista? Helsinki on kuitenkin yksi. Jos jollain alueella pääsee tapahtumaan rapistumista, syntyy turvattomuutta ja syrjäytymistä ja asuntoja on vaikea saada kaupaksi, se tekee pullonkaulaa koko palvelujärjestelmään tai esimeriksi muuttohalukkuuteen Helsingin sisällä. Kyse on ihmisistä ja ihmisten yhdenvertaisuudesta ja mahdollisuuksista.
Koronan jälkilasku on oikeasti katsottava kuntoon. Nyt näyttää siltä, että vauras Helsinki venkoilee kokoomuslaisen pormestarin johdolla siitä, että 500 miljoonan ylijäämästä ei saada laitettua pientä siivua lapsille ja nuorille. Tässä on hyvä huomioida, että Helsinki sai valtiolta 300 miljoonaa euroa, joka on tarkoitettu palvelujen ylläpitämiseen ja niiden vahvistamiseen.
SDP:n johdolla alkuun laitettu lähipäiväkotiperiaate on saatettava kuntoon tulevalla valtuustokaudella. Se on yksi keskeisimpiä tasa-arvotekoja ja perheiden palveluja, joita meillä on. Lähipäiväkoti kaikille tarkoittaa lapselle samalla turvallista siirtymää lähikouluun tuttujen kaverien kanssa ja perheille jo pikkulapsivaiheesta koostunutta turvaverkkoa muista vanhemmista. Koulut on puolestaan saatettava 2020-luvulle riittävin resurssein. Koulut on yksinkertaisesti korjattava, jos korjattavaa on ja opettajille annettava mahdollisuus hoitaa työtään.
Ikäihmiset on jätetty Helsingissä heikkoon asemaan. Kotihoidon priorisointi pitää lopettaa ja ympärivuorokautisen hoivan paikkoja lisätä. Ihmisellä tulee olla oikeus asua kotona niin pitkään, kuin pystyy ja sinne tulee järjestää tarvittava tuki ja hoito. Mutta nyt kotihoito valitaan liian usein niin, että ihmisen on pakko asua kotona, vaikka se ei enää olisi inhimillistä. Tämä on häpeällistä.
Helsinki on Suomen suurin yksittäinen työnantaja lähes 40 000 työntekijällä. Varsinkin nais- ja työvoimavaltaiset alat sote, varhaiskasvatus ja koulutus ovat aliresursoituja ja niissä työolot ja palkkaus eivät vastaa työn vaativuutta. Helsinki joutuu kilpailemaan osaavasta työvoimasta muiden kanssa ja tähän on kiinnitettävä huomiota. Helsingissä on vakansseja täyttämättä, kun niihin ei löydy hakijoita. Tässä on peiliin katsomisen paikka.
Julkinen liikenne ei voi olla säästökohde. Linjat ja vuorovälit on viipymättä palautettava korona-aikaa edeltävälle tasolle, kun yhteiskunta ja Helsinki alkavat avautua. Alueilta on päästävä sekä poikittais- että pitkittäissuunnassa liikkumaan sujuvasti. Asumisella on kiinteä yhteys hyviin liikenneyhteyksiin muiden julkisten palvelujen ohessa. Asuntoja on rakennettava riittävästi, ja valvottuna laadukkaasti. Viheralueita on kunnioitettava, mutta asuntoja on saatava lisää, jotta saamme painettua hintaa joskus alemmas. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea hinnan nousun hillintää. Perheille pitää löytyä koti Helsingistä. Tällä hetkellä on jo vaikea löytää 5 h asuntoja, joka esim. uusperheille ja etätyön lisääntyessä on ihan relevantti normaalia asumistarvetta vastaava kokonaisuus.
Viimeisenä tavoitteena nostan työvoimapalvelut. Helsinki on yksi kuntakokeilun alueista, eli Helsinki järjestää tällä hetkellä osan työttömien palveluista itse. Vuonna 2025 työllisyyspalvelujen on tarkoitus siirtyä pysyvästi kunnille. Silloin Helsingillä tulee olla malli valmiina siihen, miten työvoimapalvelut, toinen aste, yritykset, muut palvelut kytketään tiiviiksi kokonaisuudeksi yhteen palvelemaan työnhakijoita nykyistä paremmin. On kaikkien etu, että tämä homma toimii, kuin rasvattu.